Työntömitta

pyörän laakeri vaihtaa

Jarrudyntesti

motorin ja voimansiiron huolto ja korriaus NÄYTTÖ

Jarruneste

Korroosio on jarrujärjestelmän pahin vihollinen ja vedellä on tunnetusti taipumus ruostuttaa metallia. Tämä on tärkein syy miksi vaihtaa nesteet, jotta saadaan jarrunesteeseen imeytynyt vesi pois järjestelmästä. Pidemmällä aikavälillä tämä edesauttaa pitämään jarrujärjestelmän hyvässä kunnossa.

Vedellä on paljon alhaisempi kiehumispiste kuin jarrunesteellä ja koska jarruneste sitoo itseensä vettä sen kiehumispiste luonnollisesti myös laskee. Alhaisempi kiehumispiste taas vaikuttaa suoraan jarrujen toimintaan. Kun jarruneste kiehuu niin siihen muodostuu ilmakuplia, jotka painuvat kasaan kun jarrujärjestelmään luodaan paine painamalla jarrupoljinta. Tämän huomaa siitä, että jarrupoljin muuttuu vetelämmäksi ja poljinta voi joutua pumppaamaan riittävän paineen aikaansaamiseksi.

Jäähdytysjärjeste

Jäähdytysneste suositellaan vaihdettavan 2-3 vuoden välein. Ajan saatossa neste likaantuu ja siitä haihtuu vettä, jolloin jäähdytysteho laskee, eikä järjestelmä toimi halutulla tavalla. Mikäli termostaatin epäillään olevan viallinen, kannattaa se vaihtaa nesteen vaihdon yhteydessä.

Moottoriöljyn

Moottoriöljy on öljyä, jonka tehtävä on sitoa likaa, tiivistää, jäähdyttää ja voidella moottoria. Moottorin voiteluöljy koostuu perusöljystä ja siihen käytetyistä lisäaineista. Käytettävän perusöljyn laatu ja viskositeetti vaikuttavat siihen, miten tehokas, kestävä ja suojaava voitelu on. Oikeanlaatuinen moottoriöljy takaa kestävät voiteluominaisuudet niin öljyn ikääntyessä kuin kovassa rasituksessakin.

SAE Winter-viskositeetti	Pumpattavuuden rajalämpötila, °C
0w	-40
5w	-35
10w	-30
15w	-25
20w	-20
25w	-15

motorin tehon moudostus

motorista otetava teho = ajovasusten teho
                                     - vierinvaseus
                                     - tien kalievuus
                                     - kiihoytys / hidastus
                                     - voimansiirron teho


akselle  n. 30%
pakokasut n 30%
limas n 30%

voima : F   =       P      .      A
                     (paina)   .  (männän pinta-ala)




M =                            F       .           S
vääntömomenti = (voima) . (kek. märäinen)


motorin teho
P  =          2µn        .        M                                                                       [P]=W
                                                                                                                  [n]=1/5
       (pyörentänopeus).(vääntömomentti)                                                 [M]=Nm

pakokasut

Ilma:

Happi O₂  n. 21 %    

                 Typpi N     n. 78%

                 Jalokaasut n. 7%

                 ym.

Hillivety:

hiilen ja vedyn eri HC

O₂ + HC = CO₂ + H₂O

Typen palaminen   n. 1300 ^oC -----Typen oksidit.

epätäydellinen palaminen --------- CO

Seoksen

SEOS 1: 14,5 1:10000

rikas seos     <1

= 1

Laima seos  > 1

4 tahti motori toimi

1.       1.imutahti

-          imuv. auki.

-          mäntä alas.

-          sylinteriin p/ilma – seos tai pelkkä ilma.

2.       puristus tahti

-          venttiilit kiinni.

-          mäntä ylös.

-          loppuvaiheessa syttynen.

3.       työtahti

-          venttiilit kiinni.

-          mäntä alas.

-          pakoventilli alkaa aukea.

4.       poistotahti

-          pako v. auki.

-          mäntä ylös.

-          imu v. alkaa aukea.